Melbourne Cup

Tiistaina oli Melbourne Cup, joka on suurin hevoskilpailutapahtuma Australiassa, ja itseasiassa Victoriassa tuona päivänä on vapaapäivä koulusta ja töistä. Toisin sanoen Melbourne Cup on taas yksi hyvä syy päästä juhlimaan, pukeutua hienosti ja juoda, niinku täällä kaikki sen on todennut. Lähes jokainen alottaa heti aamusta ja menee sit illalla kotiin selviytymään, että voi mennä töihin seuraavana aamuna :D

Heräsin aamulla puoli 9 laittautumaan ja alottelemaan. Oli ihana pukeutua mekkoon, korkoihin, laittaa tukka vähän eri tavalla ja meikata hienosti, oli tosi hyvä mieli, aurinko paisto aamusta asti ja oli yli 26 astetta lämmintä, mukavia ihmisiä ympärillä ja paljon hauskanpitoa ja naurua aina iltaan saakka. Codi tuli myöhemmin aamusta laittautumaan meille ja lähdettiin sitten siitä Sharniien ja sen sedän sedän kans kohti tapahtuma-aluetta. Joka puolella oli ihmisiä, kaikki oli pukeutunu todella hienosti, naiset mekkoihin ja päähineisiin ja miehet pukuihin. 

Sisälle ei oo ihan hirveen edullista päästä ja oltiin koko ajan vähän kahden vaiheilla, että jäädäänkö vaan ulkopuolelle, koska kyllä sielläkin menoa ois riittänyt. Onneksi yksi kaverin tuttu sai järjestettyä meille liput, joten me ei loppujen lopuksi jouduttu maksamaan mitään. Etittiin meidän muut kaverit ja lähdettiin yhdessä siitä kaikkien ihmisten keskelle johonkin siihen kisa-alueen lähelle! Mentiin sitten jossain vaiheessa lyömään vetoa hevosista ja pistettiin oikein kunnolla rahaa kun ei tarvinu lippuakaan maksaa, niin eihän siitä mitään hyötyä ollu, koska meidän hevoset oli tietenki ihan surkeita ja hitaita! En ees tiiä miks hukkasin rahaa johonki hevosiin, joista en edes tykkää.. Ehkä se oli se hieno tunne uudesta jutusta ja ainutkertaisesta mahdollisuudesta koittaa voittaa jotain, vaikka ei varmaan kertaakaan kiinnitetty huomiota niihin kisoihin, en ees tiiä missä ne hevoset siellä laukkas :D

Noh, sitten sieltä lähdettiin kaverin sedän tutuille. Siellä me pelattiin jalkapalloa, minä mekko päällä tietenki ja jatkettiin juhlatunnelmissa pari tuntia. Käytiin vielä illasta istumassa yhdessä pubissa ja pelaamassa bilistä enneku lähettiin kotiin rankan päivän jälkeen. Menin suoraa vaan nukkumaan. Ei olis uskonu että noin vaan vois väsähtää, mutta toisaalta ehkä se on ihan suotavaa 12 tunnin juhlimisen jälkeen :D

Mulla oli ikimuistoinen päivä, ihanien ihmisten kanssa. Puhuttiin just tyttöjen kans siitä, kuinka vaikeeta tulee olemaan se päivä kun on aika lähteä. Vaikka kuinka ikävöin omaa perhettä ja niitä kavereita, ketkä mulla vielä Suomessa on, niin silti mää tuun niitä näkemään vielä, koska mun koti on siellä. Entä nämä ihmiset jotka on maapallon toisella puolella ja jotka joudun jättämään tänne, kun mun on aika palata kotiin? Toinen mun parhaista kavereista, Sharn asuu sen sedän luona, ja niiden perhe on aivan uskomattoman ihana. Voin aina mennä sinne kun siltä tuntuu. Siellä tunnen olon tosi kotoisaksi ja se perhe saa mut aina hymyilemään.  Ihan varmana meidän ystävyys tulee pysymään näiden ihanien ihmisten kanssa, jotka täällä on, jotka on auttanut mua ja ollut tukena, pitäny hauskaa mun kans ja toivottanu aina tervetulleeksi niiden kotiin, mutta en vaan halua menettää niitä ja etten näkis ketään näistä enää tämän matkan jälkeen. Ainahan voin palata takaisin tänne, makustaa USAan tai Englantiin, mutta ei se ole varmasti mikään kaikista helpoin asia tehdä. Toisaalta, mitäpä ei tekisi jonkin asian eteen, jota tulee ikävöimään ja josta välittää aidosti!

Nämä ajatukset on tullut nyt mieleen varmaan siksi, että toinen tytöistä on lähdössä takaisin Englantiin melkein kahdeksi kuukaudeksi, ja tulee sitten takaisin tammikuussa. Harmittaa vaan ettei voida olla esim. uutta vuotta yhessä. Nuo kuukaudet tulee olemaan varmasti tylsiä ja loputtoman pitkältä tuntuvia, koska ollaan vietetty melkein jokainen ilta yhdessä tavalla tai toisella. Tottakai voin mennä käymään sen sedän luona, mutta ei se oo sama asia. Onneksi vielä ei ole aika lähteä lopullisesti, ja meillä on vielä paljon huippuja suunnitelmia tulevaisuudelle. Oon niin kiitollinen ja onnellinen näistä kahdesta tytöstä ja siitä että tavattiin, mulla tulee olemaan niin ikävä niitä <3

Halloween & BBQ

Viime viikolla oli halloween, jolloin mentiin hostisän vanhempien luokse syömään. Ei jaksettu tyttöjen kaa lähtee kuluttaan rahaa mihinkään halloweenbileisiin niin päätettiin sen sijaan mennä käymään yhdessä autiossa 1900-luvulla suljetussa mielisairaalassa. Olin ihan varma etten astu sen talon sisään. Oli ihan pimeetä ja sato vettä, eli kaikki oli juurikin niin pelottavaa kun voi vaan kuvitella. Tietenki ajomatkalla kerrottiin kaikenlaisia tarinoita, ettei varmasti alkais pelottaan yhtään lisää. Meitä oli viis tyttöä menossa mutta eihän siellä sisällä kiertäny loppujen lopuksi ku kaks, minä toinen niistä. Kaikki kyllä kävi sisällä mutta siihenki meni varmaan ensimmäinen tunti että uskaltauduttiin. Aina jos joku pikkasen säikähti tai kiljahti niin kaikki lähti juoskeen karkuun. Pelotti ihan hulluna että jos joku pomppaa jostain nurkan takaa, ja niinhän siinä kävikin, pari kertaa. Siellä oli myös jotain muita kiertämässä sitä taloa niin tottakai siinä itse kukin yritti säikyttää toisia. Selvittiin kuitenkin hengissä ja oli ihan kiva, että käytiin. Sai adrenaliinin vähän juokseen :D

BBQ on iso sana täällä. Kun on hyvä sää niin ollaan samantien järjestämässä barbequeta, ja ihan vaikka sää ei mikään maailman paras olisikaan. On vaan tosi kiva, kun voi viettää niin päivää kuin iltaa kavereiden ja perheiden kesken. Monilla rannoilla ja puistoissa on grilli, missä ihmiset pitää piknikkiä ja juhlii synttäreitä; tunnelma on tosi mukava ja aika kuluu nopeaa!

Viime viikonloppuna Sharniien setä järjesti barbequen. Oli mukava istua ulkona, syödä ja juoda hyvin ja jutella kaikkien kans! Illan päälle sinne tuli meidän kavereita, joiden kans pelattiin korttia ja pelleiltiin yhdessä Sharniien sedän kanssa. Jäätiin vielä jutteleen Sharniien kans joskus yöllä samalla ku siivottiin ja muut meni nukkuun. Aattelin sit siinä että sama pyöräillä kotiin ku monet jäi sinne yöksi nii olin joksus viideltä kotona, ja sain jonku loistoidean skypettää vielä Elenan kans puoli seittemään asti aamulla! Sunnuntaina oli tarkotus lähteä aamusta aikasi tyttöjen kans keskustaan ettiin päähineitä tulevaan Melbourne Cupiin mutta eihän siitä mitään tullu, ku meni niin lujaa ja myöhään edellisenä yönä. Käytiin kuitenkin illasta syömässä keskustassa kiinalaisessa ja pyöriin kaduilla!

Parin viime viikon aikana on tullut vietettyä pari ihanan lämmintä päivää aurinkoa ottaen rannalla. Lisäksi ollaan vietetty Codin ja hostisän synttäreitä, yks kaveri on hankkinu maailman suloisimman koiran ja ollaan oltu paljon yhdessä Sinin ja mun lasten kanssa. Tosi kiva että meidän lapset on melko saman ikäisiä niin ne tykkää leikkiä yhdessä ja aikakin kuluu paljon nopeammin ja paremmin! 

Tehtiin yks päivä makaroonilaatikkoa ja mutakakkua, ja siis ne oli oikeesti tosi hyviä vaikka ite sanonki :P Kaiveltiin tuossa Sinin kans vähän joulutunnelmaa jo esille ja leivottiin pipareita lasten kans viime viikolla. Voin vaan kyllä kuvitella että +40 asteinen joulu ei tunnu ihan oikealta, mutta onneksi on perhettä ympärillä..

Enää kuukausi ja mun paras joululahja saapuu!! Joko se päivä vois koittaa <3